Katse keittiöön!

Paluumatkalla mökiltä kotiin ehti niiden useiden tuntien aikana selailla valokuvia pidemmältäkin ajalta. Kuvat kotimme vanhasta keittiöstä sai ihmettelemään, miten paljon valoa uusi keittiö sekä koko kotiin vaihdettu lattia toikaan. Kun saavuimme kotiin, tähän keittiöön tuntui jälleen ihanalta palata. Pelkistetty valkoinen oli sittenkin meille juuri se oikea vaihtoehto, vai mitäs sinä tuumaat?

Keittiöömme edellinen asukas oli teettänyt uudet valkoiset kaapistojen ovet, mutta rungot alkoivat tulla tiensä päähän. Eikä monikaan ratkaisu vastannut meidän perheen tarpeita. Perusteellinen purku antoi mahdollisuuden myös kurkistaa tarkemmin rakenteisiin sekä rakentaa kestävän pohjan uudelle keittiölle.

Me olimme päätyneet luottamaan ammattilaisiin melkein kaikissa työn vaiheissa, mutta kappas, case korona puuttui peliin tämän suunnitelman osalta. Remonttimme tehtiin siis juuri, kun korona oli saapunut keskuuteemme ja saimme remontin aloituksen yhteydessä infon, että toimitus tulee viivästymään tehtaalla olevien korona haasteiden vuoksi. Ensimmäinen ajatukseni ei ollut kovin valoisa, kun purkutyöt olivat jo aloitettu ja lattian asennuksen aikataulu sovittu. Perheen ruokkiminen mikroaaltouunilla kovin pitkään ei houkutellut, mutta siitäkin selvittiin. Kyllä, kokonaiset kahdeksan viikkoa! Loppupelissä toimitus saapui aikataulun mukaisesti, mutta keittiötaso oli haljennut kuljetuksessa ja uuden saamisessa meni sitten kyllä aika pitkä tovi. Tämän vuoksi keittiön asentajamme ei päässyt laittamaan induktiotasoa eikä astianpesuallasta tai edes vesihanaa. Ja osuihan siihen vielä muutama ei toivottu positiivinen testitulos.

Keittiö purettiin kokonaan ja rakennettiin pohjat maalauksineen asennusta varten. Vanha keittiö on kyllä kovin erilainen kuin nykyinen, ripauksella maalaisromantiikkaa.

Maalaisromantiikkaa on kyllä kotonamme ollut joskus enemmänkin. Muutos kohti uudempaa alkoikin varmasti salakavalasti juuri tästä tilasta, josta vaihtui ensin ruokapöytä. Sitten tapetti ja senkki. Tosin vanha suvussa kulkenut astiakaappi on tallella, mutta uudessa paikassa. Pian näiden muutosten jälkeen huomasinkin, että hups, keittiössä aloitettu suunta alkoi levitä muuallekin kotiin.

Keittiön purkamisen sekä pohjatöiden jälkeen, oli vuorossa uuden lattian asennus. Vanha mosaiikkiparketti sai väistyä ja uudeksi lattiaksi valikoitui vinyyli.

Nykyinen ruokailutilamme

Valinta on ollut mieluinen, sillä vinyyli tuntuu jalalle pehmeältä sekä lämpimältä. Myös sen puhtaanapito on vaivatonta ja helppoa.

Keittiön suunnitteluvaiheessa jätimme vielä avoimeksi, miten ratkaistaan kaapiston yläosa keittiön peräseinältä. Tuntui jotenkin helpommalta nähdä kokonaisuus asennuksen jälkeen ja pohtia tämä ratkaisu sen jälkeen. Myös lattiakellarin luukun asennuskohta sai aikaan pientä pulmaa, mutta toimii hyvin siihen asennetulla pienellä koukulla. Kellarin kansi nousee näppärästi ja sieltä voi kipaista hakemaan vaikkapa hilloja, joita ihan pian kesän marjat taas mahdollistavat keittämään.

Keittiön kaapiston ylätaso peitettiin kokonaisuudessaan ja ratkaisu vahvisti valoisaa sekä avaraa tunnelmaa. Keittiön suunnittelija olisi halunnut tämän ratkaista aiemmin rakenteella, missä hormin putket peitettiin koteloinnilla, mutta tämä toteutettu malli tuntuu selkeämmältä. Joskus on hyvä malttaa hetki ja pohtia rauhassa.

Monessa asiassa ammattilaisen pohdinnat saivat oivaltamaan itsekin kokonaisuutta. Keittiön piirroksia laadittiin useammassa paikassa ja niistä tehtiin useampi versio. Pidimme eniten ratkaisusta, missä uuni ja mikro olivat sijoitettu kalusteisiin upotettuna. Myös jääkaapin, pakastimen ja astianpesukoneen integroimiseen olemme olleet tyytyväisiä. Tämä vaati kyllä pari tarkistusmittausta kotona, jotta pieneen keittiöön saatiin kaikki toiveet huomioitua sekä kulmakaapin muotoilua kokonaisuuteen soveltuvaksi.

Mikä oli vaikeinta? Kuvittelin, että itselleni vaikeinta olisi ollut sotkun ja epämääräisen kaaoksen keskellä eläminen. Yllätyin, kuinka hyvin saatiin arki kuitenkin rullaamaan. Tiskit hoituivat kodinhoitohuoneen pienessä käsipesualtaassa ja ruoka lämpeni reilut kahdeksan viikkoa mikrossa, välillä uuniruoka paistettiin naapurissa. Olin tehnyt kotiruokia ennakkoon pakkaseen, mutta remontin pitkittyessä ne eivät millään riittäneet.

Lopputulosta on ollut ilo ihastella ja pehmeällä lattialla ihana tepastella, joten homma kannatti. Samalla tuli myös tehtyä pieni inventaario keittiöön ja laitettua itselle turhaa eteenpäin. Tämän kaiken jälkeen pizza kotiuunista kera viinilasin tuli kuitenkin tarpeeseen.

Kun tänään saavuin kera perheen lomareissulta kotiin, valoisaan keittiöön kannettiin kimppu pioneja, jotka olivat availleet kukintojaan.

Tervetuloa kotiin ❤️