Elämää puutarhassa

Viikko sitten sunnuntaina keräsin kasvihuoneesta viimeiset tomaatit ja toin ne sisälle kypsymään. Olen nyt viikon verran seurannut niiden hentoa punastumista sekä kypsymistä kananmunankennossa. Samalla olen huomannut, että olen ehkä itsekin viimeisen parin vuoden aikana muuttunut täysin vihreästä raakileesta asteen verran kehittyneemmäksi kasvi -ja kasvimaan hoitajaksi. Joskus olen ollut aika punainenkin epäonnistumisten tiimoilta…mutta se on toinen juttu – eikä niitä kerrota tässä postauksessa 🤭 Jokainen vuosi ja kesä opettanut lisää kasvihuoneviljelystä. Syksyllä on tärkeää, tai ainakin järkevää koota kesän opit yhteen, ehkä siten ne muistaa taas keväällä, kun kasvunkausi jälleen koittaa.

Mistä kaikki alkoi pari vuotta sitten? Ajatus ja pohdinta saa kaivamaan vanhat valokuvat esille ja alkunäkymä on aika karu. En mitenkään voisi uskoa, mitä kaikkea on tapahtunut näiden kahden ensimmäisen kuvan jälkeen. Tämä kuva on siis aloitustilanne pihamme rinteen päältä.

Pihamme rinne oli ollut lasten leikkialueena sekä leikkimökin takana piiloutuneena, mutta leikkimökin sekä leikkitornin poistamisen jälkeen oli käytössä paljon enemmän tilaa ja tuo yllä olevan kuvan “maisema” tuli paremmin esille. Ajatukset raksuttivat ja pian syntyivät ideat paperille ja pian rakentuivat myös pohja kasvihuoneelle sekä idea kasvulavoista kasvihuoneen viereen.

Kasvihuone rakennettiin pääosin kierrätystavarasta ja vanhat ikkunanpokat soveltuivat ja istuivat meidän pihaamme juuri sopivasti.

Kasvulavat olivat olleet jo aiemmin käytössä pihan toisessa kohdassa, mutta sopivat hyvin kasvihuoneen viereen.

Tämä kaikki pohjatyö sekä kasvihuoneen rakentaminen tehtiin syksyllä ja alkoi pitkä kevään odotus. Ensimmäisenä keväänä askartelin betonityönä kulkuväylät kasvulavojen väleihin ja tämä helpottanut huomattavasti toimintoja. Siten myös kasvilavojen ympäristö on helppo pitää siistinä.

Kasvihuoneen sisälle rakennettiin laatikot, joihin laitettiin vielä suojakangas ennen multaa.

Kyllä, muistan hyvin hetken, kun ensimmäistä kertaa kasvit alkoivat kasvaa ja kasvihuoneessa alkoi vihertää. Tuon ensimmäisen kesän jälkeen olen koonnut itselleni monta tärkeää vinkkiä, jotka ovat ainakin aloittelijalle tarpeen.

  • Sijoita kasvit pohtien ja huomioi, että kurkku kannattaa laittaa kasvihuoneessa varjoisampaan ja tomaatti aurinkoisempaan puoleen.
  • Suunnittele kastelu ja sijoita mahdollisuuksien mukaan kasvihuoneeseen tai sen läheisyyteen vesisaavi – kasvit eivät pidä nimittäin jääkylmästä vedestä.
  • Muista, että kasvit pitävät “veden sumuttamisesta” ja se tuo kasvihuoneeseen kosteutta.
  • Huomioi kasvihuoneen kastelussa ilmat ja kastele viileämmällä säällä vähemmän. Kuumilla ilmoilla on joskus hyvä kastella jopa useamman kerran päivässä.
  • Lannoita kasveja säännöllisesti ja tutustu erilaisiin lannoitus mahdollisuuksiin. Kourallinen kanankakkaa kasvuston juureen multaan upotettuna antaa kasville mahdollisuuden käyttää ravinnetta tasaisesti – se ei kuitenkaan riitä koko kesäksi.
  • Tuuleta erityisesti paahtavan kuumalla ilmalla.
  • Tue kasveja ja poista erityisesti tomaatista “varkaat”, jotta kasvi ei käytä turhaa energiaa “varkaiden” kasvattamiseen.
  • Sitten se paras ohje: Nauti sadosta, oman maan kasviksista sekä iloitse onnistumisista!

Helppoja kasvihuoneessa kasvatettavia lajikkeita ovat tomaatti, kurkku ja chili. Tänä vuonna kasvihuoneessa oli myös avomaankurkku ja sato oli erittäin runsas eli sellainen pääsee ensi keväänäkin kasvihuoneeseen.

Kasvulavoilla on viljellä melkein mitä vaan. Itse olen tykästynyt seuraaviin satoisiin lajikkeisiin: lehtikaali, kesäkurpitsa, spagettikurpitsa, pavut, porkkana ja punajuuri. Myös perunaa on ihana napata kattilaan omalta maalta ja tänä vuonna kokeilussa oli rosamunda – hyvin ja vaivatta kasvoivat suuriksi!

Olenkin ehkä siis jokseenkin turvallisilla vesillä soutelija ja pitäydyn helpoissa kasvatettavissa lajikkeissa. Silti joskus kokeilen kuitenkin jotain uutta, sillä vain siten voi löytää uusia ideoita. Kokeilussa ovat olleet mm. munakoiso, maissi, vesimeloni. En ole vielä keksinyt hyvää ja toimivaa tapaa rucolan kasvatukseen, joten se luvassa jälleen ensi keväänä. Vinkkejä otetaan siis vastaan 😉

Viime kesänä näkymä oli ensimmäisestä kuvasta muuntunut aika paljon!

Näkymä kasvihuoneelle illalla
Kasvihuoneen ympräistöä ja vehreyttä

Lopuksi vielä terveiset rakkaalle ystävälleni, joka sai ensimmäisen kasvihuoneensa juuri valmiiksi ja odottaa innokkaana kevättä – ihan vähän inspiroit kokoamaan nämä ajatukset tähän tekstiin.

Ja hei, tärkeintä on hoitaa tietysti kasvihuonetta, kasvimaata sekä kaikkia kasveja suurella rakkaudella – nehän ovat vähän kuin perhettä!

Porkkanaperhe 2020

Tätä kirjoittaessa olen samalla haikeana silmäillyt keittiön ikkunasta näkyvää kasvihuonetta sekä sen reunamia. Toivottavasti pian se peittyy lumiseen huntuun ja tuo valoineen uudenlaista näkymää ikkunasta. Antaa siis kasvihuoneen nukkua siis talviunoset, jotta se jaksaa taas keväällä palvella tehtävässään ❤️

Kasvihuoneen talvilook ❄️